Sami Ension 50-vuotishaastattelu

03.01.2021 12.00 CEST/EET (UTC +2)

Lehdistötiedote
Vapaa julkaistavaksi

Innofactorin perustaja, konsernin toimitusjohtaja, hallituksen jäsen ja suurin osakkeenomistaja, Sami Ensio, täyttää 50 vuotta 3.1.2021. Ensiolla tuli täyteen 20 vuotta yrittäjänä Innofactorissa vuonna 2020, josta pörssiyhtiön johdossa hän on toiminut viimeiset 10 vuotta. Lisäksi hänellä on useita luottamus­tehtäviä. Vuonna 2021 hän toimii muun muassa Teknologiateollisuuden varapuheenjohtajana ja Yrittäjävaliokunnan puheenjohtajana sekä EK:n hallituksen ja sen työvaliokunnan jäsenenä. Aiemmin Ensio on toiminut Teknologiateollisuuden Tietotekniikan päätoimialaryhmän puheenjohtajana.

Merkkipäivän kunniaksi julkaisemme Q&A:n, jossa Ensio vastaa kysymyksiin muun muassa yrittäjyydestä, pörssilistautumisesta, digitalisaation tuomista muutoksista pohjoismaisissa organisaatioissa, koronan vaikutuksista suomalaisiin organisaatioihin sekä suomalaisten yritysten ”digivihreästä” mahdollisuudesta.

Opiskelijasta yrittäjäksi

Opiskelit 1990-luvulla Espoon TKK:ssa teknillistä fysiikkaa, mitä se on antanut työurallesi? Olit aktiivinen myös opiskelijaelämässä, millaista hyötyä siitä on ollut?

Opiskelulla teknillisessä korkeakoulussa on ollut tärkeä merkitys elämässäni ja olen edelleen mieleltäni vahvasti teekkari. TKK tarjosi korkeatasoisia opintoja sekä erityisesti mahdollisuuden vaihto-opiskeluun huippuyliopistossa USA:ssa Los Angelesissa UCLA:ssa, josta olen saanut vahvan pohjan bisnesajatteluuni. Opetin TKK:ssa myös sivutoimisesti vuosien ajan useita tietotekniikan kursseja, mistä sai hyvää tietoteknistä perusosaamista ja esiintymiskokemusta. Olin tosiaan aktiivinen toimija usean vuoden opiskelijaelämässä Fyysikkokillassa ja TKY:n edustajistossa, mikä antoi erinomaisen oppimäärän projektijohtamisesta ja asioiden junailusta. Ehkä kuitenkin tärkein asia, minkä sain opiskelusta TKK:ssa on laaja bisnesverkosto sekä useita tosi hyviä elinikäisiä ystäviä.

Mikä sai sinut perustamaan yrityksen ja erityisesti IT-yrityksen?

Olen kasvanut yrittäjäsuvun vesana Oulussa. Minulla oli aina suunnitelmissa perustaa yritys. Ehkä alkuperäinen suunnitelma oli ensin oppia enemmän toisten leivissä ja perustaa oma yritys vähän myöhemmin, ei vielä alle kolmikymppisenä. Tilaisuus teki kuitenkin varkaan. 90-luvun lopulla oli vahva IT-buumi, jolle ei näyttänyt olevan mitään rajoja. Loppusyksystä 1999 Risto Linturi, johon olin tutustunut edellisen työni kautta Ominitelen konsulttina, soitti ja kysyi, että perustaisimmeko firman, jos hän antaisi siihen rahoituksen. Kohteliaisuudesta mietin yön yli, mutta päätös oli kyllä periaatteessa heti selvä. IT-yrityksen perustaminen johtui varmaan osin tuosta hetkestä ja sen mahdollisuuksista, mutta toki myös siitä, että juuri siltä alueelta minulla itselläni oli ehdottomasti vahvin substanssiosaaminen.

Millaisia olivat Innofactorin ensimmäiset vuodet?

Ihan ensimmäinen vuosi 2000 oli kyllä tosi haastava. Silloin tuo 90-luvun lopun IT-kupla puhkesi ja Innofactor joutui miettimään koko liiketoimintansa uudestaan. Meillä oli innovatiivisia suunnitelmia, kuten esimerkiksi varhaisen vaiheen ”Uber”, joka perustui aikana ennen älypuhelimia tekstiviestien käyttöön. Rahoitushanat menivät kuitenkin totaalisesti kiinni. Tässä hetkessä ryhdyttiin sitten myymään sitä osaamista, mitä meillä alle 10 henkilön yrityksessä oli, käytännössä IT-projekteja asiakkaille. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa vaihdoimme myös henkilöstön palkkasaatavia Innofactorin osakkeiksi, mikä synnytti kulttuurin siitä, että mahdollisimman suuri osa työntekijöistämme olisi yrityksen omistajia, mistä olen tosi kiitollinen. Vuoden 2000 lopussa voitimme julkisessa tarjouskilpailussa Helsingin seurakuntayhtymän tilavarausjärjestelmän määrityksen ja sen jälkeen sen toteutuksen. Tämä kiihdytti liiketoimintamme voimakkaaseen nousuun ja asiakasprojektin pohjalta kehittyi myös ensimmäinen merkittävä tuotteemme Innofactor Prime, joka edelleen palvelee menestyksekkäästi isoa määrää asiakkaitamme.

Miten yrittäminen ja siihen suhtautuminen on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä? Miksi Suomi tarvitsee yrittäjiä?

1990-luvulla ainakin Teknillisessä korkeakoulussa yrittäjyyteen suhtauduttiin lähestulkoon vihamielisesti. Siellä haluttiin keskittyä tieteen tekemiseen tai jos lähti liiketoimintaan, niin sitten ainakin töihin johonkin isoon yritykseen. Yrittäjyyden ilosanomaa tai laajemmin yrityselämän näkökulmaa piti yllä lähinnä professori Martti M. Kaila, jolle tein myös oman diplomityöni. Yrittäjäksi halusi vain hyvin pieni joukko opiskelijoita. Tällä vuosituhannella tilanne on muuttunut täysin ja startupin perustaminen on monen opiskelijan ykkösvaihtoehto. Tästä olen suunnattoman onnellinen, koska koko suomalaisen yhteiskunnan menestyminen, vauraus ja toiminta perustuu viime kädessä siihen, että meillä on menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä.  

Mitä terveisiä haluaisit lähettää tämän päivän opiskelijoille?

Pyrkikää kokemaan opiskeluaikananne mahdollisimman paljon erilaisia asioita. Suosittelen lämpimästi vaihto-opiskelua myös ulkomailla. Opintojen lisäksi kannattaa pohtia työskentelyä opintojen lomassa ja opiskelijatoiminnassa mukana olemista, jos se tuntuisi sopivan itselle, koska sieltä saa erilaista ja erittäin hyödyllistä kokemusta. Mahdollisimman nopea valmistuminen ei ole tärkein juttu, mutta ei kannata toki opiskella loputtomiin. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa: peruskurssit kannattaa suorittaa ajallaan, eikä jättää diplomityön tai gradun jälkeen.
  

Pörssilistautuminen ja Innofactorin kansainvälistyminen

Miten pörssilistautuminen muutti Innofactorin toimintaa ja omaa rooliasi yrityksessä?

Minua on suuresti ihmetyttänyt, miksi listayhtiönä toimiminen nähdään yleisesti poikkeuksellisen haastavana ja taloudellisesti raskaana. Ei se sitä ole. Toki se muuttaa toimintaa jossain määrin raskaammaksi, esimerkiksi pitää laatia osavuosikatsaukset ja raportoida asioita omistajille laajemmin. Mutta minusta systemaattisempi toiminta on lähtökohtaisesti vain hyvä asia, koska se tuo tiettyä ryhtiä ja rytmiä toimintaan. Suurin haittapuoli pörssiyhtiönä toimimisessa on se, että ei voi olla kaikissa asioissa aina yhtä avoin työntekijöitä ja muita sidosryhmiä kohtaan kuin aiemmin, vaan pitää olla koko ajan kieli keskellä suuta. Omaa rooliani listautuminen on muuttanut hieman hallinnollisemmaksi aikaisemmasta hyvin vahvasta operatiivisesta asiakastyöroolista, mutta onneksi saan edelleen tehdä paljon töitä mahtavien asiakkaidemme kanssa.

Entä miten muutos pohjoismaiseksi yhtiöksi muutti Innofactorin toimintaa ja omaa rooliasi yrityksessä?

Kasvu pohjoismaiseksi yhtiöksi on ollut varmaankin suurin muutos Innofactorin historiassa. Se on paljon isompi juttu kuin vain kielen vaihtaminen suomesta englanniksi. Vaikka pohjoismaiset kulttuurit ja toimintatavat ovatkin globaalisti ajatellen verraten lähellä toisiaan, ovat ne kuitenkin kovin erilaisia. Olen itse ja koko firma on tässä vielä oppimisvaiheessa. Minua avarsi paljon, kun toimin lähes vuoden oman työni ohella Ruotsin väliaikaisena maajohtajana. Oman roolini osalta pohjoismaisuus toi (ennen koronaa) paljon lisää matkustamista, mutta ennen kaikkea tietynlaisen jatkuvana unilukkarina toimimisen siinä, että organisaatiossa koko ajan ajattelisimme asioita pohjoismaisesti, emmekä vain kansallisesti. Olemme ottaneet muutaman viime vuoden aikana valtavan askeleen kohti yhtenäisiä pohjoismaisia toimintamalleja, mutta vielä on paljon tehtävänä.   

Millaisia haasteita ja onnistumisia muutoksiin on liittynyt?

Olemme toteuttaneet Pohjoismaiden laajentumisen yritysostojen kautta. Isoimmat haasteet liittyvät ostettujen yritysten kulttuurien integroimiseen osaksi Innofactorin kulttuuria, mutta samoin myös onnistumiset. Olemme minusta onnistuneet tässä loppupeleissä aika hyvin, vaikka se vaatikin valtavasti hikeä ja kyyneleitä. Perusedellytyksenä tässä on ollut integroida noin 30 erillistä liiketoiminnan perustietojärjestelmää, esimerkiksi ERP ja CRM, muutamaksi yhteiseksi pääjärjestelmäksi. Tämän kautta olemme pystyneet yhtenäistämään toimintatapojamme ja ennen kaikkea saaneet yhteisen datan, josta kaikki voivat olla samaa mieltä. Näin myös keskinäinen luottamus on saatu rakennettua, vaikka ei ollakaan kasvokkain päivittäin. Tämä on auttanut merkittävästi myös korona-aikana, kun olemme toimineet pääosin täysin etätöissä.  

Digitalisaatio Pohjoismaissa ja koronan vaikutukset

Miten digitalisaatio on muuttanut organisaatioiden toimintaa Suomessa ja Pohjoismaissa viimeisen 20 vuoden aikana? Miten kuvailisit digitalisaation tuomaa yhteiskunnallista muutosta Pohjoismaissa 20 vuoden aikana?

20 vuodessa on tapahtunut valtavan paljon, esimerkiksi älypuhelimia ei vielä ollut, kun Innofactor aloitti toimintansa. Internet, mobiiliverkot ja älylaitteet ovat tehneet useasta toiminnasta aidosti ajasta ja paikasta riippumatonta, mitä se ei ollut vielä 90-luvulla. Yhteiskuntaan on syntynyt valtavasti digitaalisia palveluja, joiden toteuttamisessa myös Innofactor on saanut olla mukana, esimerkiksi Suomen laajuinen erikoissairaanhoidon digitaalinen palvelukokonaisuus Virtuaalisairaala ja Terveyskylä sekä lukuisat valtionhallinnon, kuntien, kaupunkien ja seurakuntien sähköiset palvelut. Samalla toiminnasta on tullut paljon globaalimpaa, esimerkiksi tavaroita voi ostaa mistä päin maailmaa tahansa muutaman päivän toimitusajalla. Yhteiskunnasta on toki tullut samalla myös huomattavasti haavoittuvaisempi tietoturvan suhteen, minkä esimerkiksi Vastaamon tapaus osoitti.

Miten korona on vaikuttanut suomalaisiin organisaatioihin ja yhteiskuntaan?

Suomihan on selvinnyt yhteiskuntana koronasta kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Yksi merkittävä syy tähän on ollut korkea IT-infrastruktuurin taso. Meillä on yhdet maailman parhaimmista tietoverkoista ja kehittynein laitekanta. Myös digitaalisia palveluita on paljon. Ehkä isoin ongelma on ollut, että näitä kaikkia mahdollisuuksia ei ole osattu käyttää tai ainakaan käytetty niin laajasti kuin olisi voitu. Koronan myötä monen oli pakko siirtyä etätöihin, jolloin olemassa olevia palveluja alettiin käyttää laajemmin ja huomattiin niiden edut. Jatkossa uskoisin kaikkien yritysten ja yhteisöjen tavoittelevan modernia digitaalista organisaatiota, joka tarkoittaa, että mahdollisimman moni asia pystytään tekemään digitaalisesti, eikä olla sidottuja mihinkään fyysiseen paikkaan. Tämä tarkoittaa väistämättä myös työmatkustamisen vähentymistä.

Miten korona on vaikuttanut Innofactorin ja Innofactorin asiakkaiden toimintaan?

Me kaikki reilut 500 innofactorilaista siirryimme 13.3.2020 kerralla etätöihin ja olemme työskennelleet lähes kokonaan etätyössä sen jälkeen. Nopeaa siirtymistä auttoi hyvä varautuminen tilanteeseen sekä toimivat laitteet, ohjelmistot, palvelut ja tietoliikenneyhteydet. Erityisen tärkeää oli pohjoismaisesti integroidut yhtenäiset tietojärjestelmämme ja analytiikkaratkaisumme, jotka ovat mahdollistaneet jatkuvan reaaliaikaisen tiedon saamisen yrityksen toiminnasta, vaikka fyysisiä kohtaamisia ei ole ollutkaan. Työskentely etänä on sujunut erittäin hyvin, toki työkavereita on iso ikävä. Asiakkaidemme toiminnassa vaikutukset ovat vaihdelleet toimialaoittain tosi paljon. Erityisen iloinen olen siitä, että olemme pystyneet auttamaan terveydenhuollon asiakkaitamme digitaalisessa potilaiden kohtaamisessa ja hoitamisessa, minkä avulla on todennäköisesti säästetty jopa useita ihmishenkiä.  

Mitä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden kannattaisi mielestäsi tehdä seuraavaksi? Miten yhteiskunnan digiloikka pystyttäisiin hyödyntämään täysimääräisesti?

Minusta jokaisen organisaation kannattaisi pyrkiä seuraavaksi tekemään itsestään mahdollisimman moderni digitaalinen organisaatio, mikä siis tarkoittaa, että kaikki ne toiminnot, jotka voidaan tehdä digitaalisesti, digitalisoidaan. Tällöin yritys on aina valmiina vastaaviin tilanteisiin jatkossa. Lisäksi yhteiskunnan tulisi edistää digitalisaatiohankkeita, jotta mahdollisimman iso osa yhteiskunnan palveluista voidaan tarjota turvallisesti myös pandemiatilanteessa.

Luottamustehtävät Teknologiateollisuudessa ja EK:ssa

Teknologiateollisuus puhuu digivihreästä kiihdyttämisestä. Mikä on suomalaisten yritysten iso digivihreä mahdollisuus seuraavina vuosina?

Ihmiskunnalla on kasvava tarve ratkaista globaalin ilmastonmuutoksen haasteet. Kansalaiset ja kuluttajat vaativat maailmalla entistä ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluita, mikä luo kaikille yrityksille painetta, mutta samalla myös avaa valtavan liiketoiminnallisen mahdollisuuden tuottaa tarjontaa tähän kasvavaan kysyntään. Useissa tapauksissa ympäristöystävällisten ratkaisujen toteuttamisessa juuri digitalisaatio on keskeisessä osassa. Suomalaisissa yrityksissä ympäristöasiat on yleisesti jo valmiiksi hyvin huomioitu ja IT-osaaminen on meillä maailman huippuluokkaa. Tämä avaa suomalaisille yrityksille miljardien eurojen vientimahdollisuudet (myös alihankkijoille), jos vain pelaamme korttimme tässä hetkessä yhteiskunnassa oikein. Minusta tähän kannattaa nyt todella panostaa.

Mitkä ovat keskeisiä asioita, mitä haluat ajaa Teknologiateollisuudessa ja EK:ssa, ja miksi näet ne tärkeiksi?

Tässä hetkessä korostuu entisestään tarve nähdä Suomen pitkäaikainen etu, joka vaatii samanaikaisesti sekä akuutteja toimenpiteitä taloudellisessa ahdingossa kamppaileville yrityksille, että myös katsetta tulevaisuuteen, miten saamme merkittävää talouskasvua aikaan seuraavien vuosien aikana, jossa korostuu edellä kuvattu digivihreä mahdollisuus. Yhteiskunnan talouden ja työpaikkojen kannalta on keskeistä, että yritykset haluavat investoida Suomeen. On tärkeää varmistaa, että yrittämisen perusedellytykset säilyvät Suomessa hyvinä, mikä tarkoittaa ennen kaikkea kilpailukykyistä ja ennustettavaa verotusta sen kaikissa muodoissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Näitä tavoitteita tukee parhaiten yritystoimintamyönteinen poliittinen ilmapiiri, jonka edistämiseen tulee panostaa.

Lisätietoja:

Sami Ensio, toimitusjohtaja
Innofactor Oyj
Puh. 050 584 2029
sami.ensio@innofactor.com

Innofactor
Innofactor on johtava yritysten, julkishallinnon ja kolmannen sektorin modernin digitaalisen organisaation edistäjä Pohjoismaissa yli 1 500 asiakkaalleen. Innofactorilla on Pohjoismaiden laajin Microsoft-ekosysteemin ratkaisutarjonta ja johtava osaaminen. Innofactorilla työskentelee yli 500 innostunutta ja motivoitunutta huippuasiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Vuosina 2015–2019 Innofactorin liikevaihdon vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 10 %. Innofactor Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalla toimialalla teknologia. www.innofactor.fi #ModernDigitalOrganization #PeopleFirst #CreatingSmiles